perjantai 16. helmikuuta 2018

Virtojen yli

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vierellä käy.

On pimeä korpi ja kivinen tie
ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen langeta vois,
jos käsi ei enkelin kädessä ois.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Oi, laps' ethän milloinkaan
ottaa sä vois sun kättäsi
enkelin kädestä pois.

Immi Hellen 1884

*
Sain tuon taulun mummolta vuonna 1979 nimipäivälahjaksi. Olin mennyt samana syksynä kouluun. Olin 6-vuotias ja kuljin koulumatkat yksin. Yksi jännittävimmistä paikoista koulumatkallani oli virta, jonka yli piti kulkea siltaa pitkin. Silta oli laivareitillä ja joskus se aukesi, kun olin lähestymässä siltaa. Pelkäsin sillan aukeamista, että se aukeaa juuri kun olen ylittämässä siltaa ja tipun virtaan.

Myöhemmin kuljin toisen koulumatkan bussilla ja silloinkin menin sillan yli. Silta oli isompi ja sekin aukesi usein laivoille. Tuokin silta tuntui hiukan pelottavalta, kun bussissa tuntui olevan niin korkealla ja aivan kuin leijuvan virran päällä. 

Aikuisena olin unohtanut siltakammoni. Näin kuitenkin jatkuvasti niistä painajaisia. Kerran säikähdin kamalasti, kun talvella ajettiin pimeässä lapsuuden sillan yli. Sillan alla oli valot ja jokin lotja virrassa. Huusin kauhusta, kun säikähdin, että silta oli auki ja tipumme virtaan. Siinä hetkessä tajusin siltapainajaisten syyn. Sen jälkeen en ole nähnyt siltaunia. 

Olen toisenkin kerran huomannut, miten unimaailma voi olla ihmeellinen. Olen nähnyt koko aikuisikäni paljon painajaisia korkeista paikoista. Ne toistuivat aina samanlaisina; kiipesin huteria portaita tai tikkaita korkealle ja pelkäsin kamalasti. Unet kuitenkin päättyivät aina kammottavaan pelon tunteeseen. Kerran näin hiukan erilaisen unen korkeista paikoista. Kipusin vuorelle, josta oli jyrkkä pudotus rotkoon. Jostain syystä vuorelta piti päästä pois. Siellä oli muitakin ihmisiä ja he eivät löytäneet muuta vaihtoehtoa kuin hypätä rotkoon. Tiesin unessa, että siitä hypystä ei selviäisi hengissä. Olin pakon edessä. Sitten huomasin leveän tien joka kiemurteli jyrkänteen reunaa alas. Lähdin menemään tietä eteenpäin ja tajusin, että tästä selvitään. Sen unen jälkeen en muistaakseni ole nähnyt painajaisia korkeista paikoista.

Nykyisin tykkään virroista ja monta voimauttavaa paikkaa on aikuisena ollutkin juuri virran tai joen varrella. Yksi rakkaista joista oli Vantaajoki, kun asuimme Etelä- Suomessa. Virroista ja vedestä kertovat laulut myös kiehtovat minua paljon. Pidän paljon Mikael Gabrielin - Lumi teki enkelin eteiseen -kappaleen versiosta. Sanat ovat koskettavat ja tulevat monella tapaa lähelle. Lisäksi siinä ollaan Vantaajoen sillalla.

lauantai 3. helmikuuta 2018

Ei paniikkia

Keep Calm and Carry On
Pysykää rauhallisina ja jatkakaa

Tämän englanninkielisen tekstin näkee nykyisin usein erilaisissa sisustustuotteissa, tauluissa, mukeissa, koruissa jne. Aloin ihmetellä, onko lauseella jokin erityinen tarkoitus, kun sen yhteydessä on usein kruunun kuva.

Googlettamalla selvisikin, että Iso-Britannian hallitus tilasi toisen maailmansodan alkuvaiheessa tällä tekstillä varustettuja tsemppijulisteita kansalaisten mielialojen kohottamiseksi, kun oli uhkana, että kaupungit saattaisivat jäädä ilmapommitusten alle.

Tekstissä kehoitetaan pysymään tyynenä vastoinkäymisten edessä.
Suomalaisia versioita voisivat olla vaikka nämä sanonnat:

"Ilo pintaan vaik' syvän märkänis."
"Eteenpäin, sano mummo lumessa."

Positiivinen ja iloinen karjalaisisotätini tapasi sanoa elämän vastoinkäymisten keskellä: "Surut pois ja kukka rintaan." Hänellä oli näkökulmaa elämään itärajan takaa muuttaneena evakkolapsena.

Ehkäpä tuo ajatus tarkoittaa pohjimmiltaan, että mitäpä hyödyttää murehtia asioista, joille ei mahda mitään ja jotka ovat väistämättömiä. Parhaiten tilanteesta selviää, kun jatkaa elämää vanhaan malliin, jos vain mahdollista. Olen itsekkin todennut monesti, että tuolla asenteella päjää parhaiten. Jos antaa kauhun tunteille vallan ja lamaantuu hankalasta tilanteesta, elämä on moninkerroin vaikeampaa. Vaikeuksien keskelläkin kannattaa ylläpitää iloisia ja hyvää mieltä tuovia asioita, jatkaa elämää normaalisti mahdollisuuksien mukaan. Usein vastustaja, vihollinen tai kiusaaja haluaa toimillaan luoda paniikkia ja lamaannusta. Sellaista pahan valtaa kannattaa vastustaa pysymällä rauhallisena, luottamalla ja uskomalla tulevaisuuteen, hyvyyden voimaan, vaikka rukouksin, pyytämällä voimaa ja viisautta vaikeassa tilanteessa. Aina ei myöskään jaksa pysyä positiivisena ja ponnistella, mutta siitä ei kannata syyttää itseään ja kokea huonoutta. Väsyminenkin on normaalia ja sallittua. Silloin on hyvä löytää joku ihminen johon tukeutua. Aina on hyvä muistaa, että Taivaan Isä kantaa, vaikka siltä ei tuntuisi tai siihen olisi vaikea uskoa.