Tämä kesä on ollut ehkä yksi elämäni vaikeimmista. Uusi työ on ollut poikkeuksellisen stressaava, monta kertaa on tehnyt mieli lyödä hanskat tiskiin. Myös uuden kodin etsintä on ollut täynnä vastoinkäymisiä ja nykyisessä elinympäristössämme on tapahtunut asioita, jotka ovat lisänneet ahdistusta. Nyt menetimme myös äkillisesti rakkaan eläinystävämme, perheenjäsenemme ja lemmikkimme. Elämääni on tullut menetyksen myötä suuri aukko ja elämässä tuntuu olevan vähemmän sisältöä.
Elämässäni on ollut vuosien varrella runsaasti ongelmia, joten olen henkisesti kasvanut kestämään paljon. Uskon, että myös näillä uusimmilla vaikeuksilla on tarkoituksensa vaikka nyt ei siltä ehkä tunnu. Kummasti olen kokenut kesän aikana, että haasteista huolimatta olen ollut kannettu arjessa, kun olen turvautunut mielessäni Jumalan apuun.
Välillä on käynyt mielessä, että miten paljon jaksan, mitkä ovat rajani. Haluan kuitenkin uskoa, että taakkoja ei anneta enempää mitä jaksaa kantaa. Kaikesta huolimatta haluan luottaa Jumalaan ja hänen hyvyyteensä. Vaikeudet ovat kuitenkin onneksi yleensä väliaikaisia ja vaikeiden päivien keskellä on myös hyviä hetkiä, joten toivoa on. Oikeastaan tuntuu, että haluan odottaa mitä tapahtuu tämän jälkeen. Mitä hyvää ja uutta on varattu elämääni, tulevaisuuteen.
Tällaisia mietteitä tänään.
Jaksamista teille tähän hetkeen! Tuntuu että joskus kaikki vaikeudet tulevat yhtä aikaa. Se on kovaa. Tuo Seemin kuolemakin on hirveän surullinen asia... Mutta onneksi olet kokenut, että on myös hyviä hetkiä, ja voit uskoa, että paremmatkin ajat tulevat. Taivaan Isän täysihoitoon! <3
VastaaPoistaVanha virsi, kiitos.
VastaaPoistaJoskus elämässä on hetkiä, jolloin todella tuntuu ettei tiedä, miten päivästä selviää iltaan. Onneksi yleensä onnikin pilkahtaa edes silloin tällöin hetkittäin, jotta saa voimia. Tsemppiä sinulle <3
VastaaPoistaMaatiaiskananen, kiitos. Nyt ollaan voiton puolella. Rankka vuosi on takana, mutta vähitellen alkaa helpottaa. Onneksi vaikeuksia ei tiedä etukäteen.
VastaaPoista